Ota vastuuta!

Kiusata
olla ilkeä toiselle, esim. nimitellä tai satuttaa fyysisesti

englanti: bully, distress, harass ido: dezolar, jenar, tormentar ranska: sofocar

ruotsi: anfäkta, besvära, reta saksa: schinden

Eilen televisiosta tullut A2 koulukiusaamisilta laittoi ajattelemaan. Ajattelemaan siinä määrin että tuli tarve kirjoittaa blogiinkin. Mikäli eilinen ohjelma jäi katsomatta, löydät sen täältä A2 Koulukiusaamis-ilta

Paljon ajatuksia herättänyt ohjelma pyörittää ajatuksia vielä näin seuraavana päivänäkin. Jos et ole katsonut niin kannattaa katsoa. Päällimmäisenä ajatuksena minulla on se, että miten voidaan edes kuvitella että kitketään täysin semmoinen ominaisuus ihmisestä, joka aikuisen maailmassa sitten on taas hyväksyttävä, ja suorastaan välttämätön työelämässä. Jälkimmäisessä yhä useampi on tilanteessa jossa pitää valita onko kiusaajien joukossa vai tippuuko kiusatuksi. Työelämässä kiusaaja voi olla usein ihminen jolla on valtaa sinuun, itselläni se oli lähiesimies. Silloin kun kiusaaminen tapahtuu valtarakenteen sisällä ja valtaa käyttävän taholta, saa se usein hiljaisen hyväksynnän. Kiire oli eilisessä ohjelmassakin erää opettajan tukkia nuoren tytön suu kun tämä totesi että opettajakin voi olla se kiusaaja. Kauhealla kiireellä tämä naisopettaja sivalsi takaisin, että opettajiakin kiusataan. Eihän kaksi väärää tee yhtä oikeaa kuitenkaan?

Minusta, jos kiusaamiseen oikeasti halutaan muutosta, sen tulee alkaa aikuisten välisen maailman rehellisellä tarkastelulla ja sen muuttamisella. Kiusaatko sinä, kiusaanko minä? Olenko kiusaamisen mahdollista, puutunko kun kiusataan?

Aikuisten maailmassa kiusaaminen on paremmin huumoriin ja sarkasmiin piilotettua, mutta lopulta helppoa tunnistaa jos haluaa. Joka kerta kun telkkarin uutisia katsoessa on pakko haukkua Jyrki Kataista Käteiseksi ja tyhmäksi sekä ahneeksi tai kun on kaupan jonossa osoiteltava Matti Nykäsen kuvaa seiskassa ja naurettava tämä idioottimaisuudella, tai ivailtava Johanna Tukiaisen tempauksille ja kenties vielä ostettava tuo lehti ja oikein siis taloudellisesti tuettava kiusaamista, joka kerta, olisi pysähdyttävä katsomaan peiliin.

Ihmisten virheille, vioille ja puutteille nauraminen on halpamaista, eikä sitä oikeuta se että ihminen tukkii itse sinne julkisuuteen. Naapureiden, opettajien ja työkaverien tai ystävien tai sukulaisten virheille, vioille ja puutteilla nauraminen ja heidän persoonallaan vitsailu on kiusaamista. Haluttiin me ymmärtää se niin tai ei.

Voiko kiusaaminen tosiaan olla semmoinen asia että yhdessä iässä se on sallittua ja toisessa ei? Ja jos me vastuutamme nuoret muutoksesta ja kilpistämme kiusaamiskeskustelun vain kouluissa tapahtuvaan kiusaamiseen niin eikö se ole tekopyhää vastuunpakoilua aikuisten taholla. Kiusaamisen perusperiaatteet ovat samat, vaikka ympäristö ja harjoittajien ikä vaihtelee. Periaate on silti aina sama. Keinot ja menetelmät samankaltaiset. Aikuisten maailmassa toki ollaan usein tilanteessa, jossa kiusaajalla on käytössään enemmän valtaa jota voi sitten kiusaamisen osana hyödyntää.

Kiusaamisen kitkeminen alkaa ennen kaikkea itsestä. Keskustelun kääntäminen kouluissa tapahtuviin sosiaalisen kompetenssin ohjelmiin tai kiusaamisen ehkäisyn ohjelmiin on näennäisen vastuun ottamista ja henkilökohtaisen vastuun pakoilua. On ihan hyvä jos ongelman kimppuun voidaan "hyökätä" monelta suunnalta, mutta kyllä se pysyvin ja suurin muutos lähtee yksilöistä.

Kiusaanko minä, missä tilanteissa, millä tavoin, miksi, mitä se kertoo minusta, mitä minun tulee korjata itsessäni, jotta minun ei tarvitse käyttää kiusaamista selviytymiskeinona? Uskallanko puuttua kun näen epäasiallista kohtelua, uskallanko puuttua ystävän tai vanhempani tai lasteni käytökseen? Enhän käytöksellani tule mahdollistaneeksi kiusaajan toimintaa?Meidän aikuisten jos jonkun, tulisi tarkastella aikomuksiamme aina ennenkuin suumme avaamme.

Johdetaan esimerkin voimalla, leading by example!

Ja lopulta, miten voin osoittaa enemmän rakkaudellista myötätuntoa toisia kohtaan?
Otetaan vastuu omista teoistamme ja ollaan itse se muutos minkä haluamme nähdä, tässä asiassa vastuussa ei voi olla se joku muu, vastuussa on jokainen ja aina ensin itsestään!